Yllätyksiä

Kun touko-kesäkuun vaihteessa laittelin kasvihuoneeseen taimia, mm. ananaskirsikkaa ja verkko- sekä vesimelonia, niin en arvannut että kaikki kasvaa ja leviää valtavasti. No, sunnuntaina oli täällä Kotkassa sen verran viileämpi ilma, että pystyin astumaan kasvihuoneeseen sisään hieman pidemmäksikin aikaa. Tarkoituksena alkaa hieman harventamaan kasvien lehdistöä, jotta kasvuvoima riittäisi myös hedelmien tuottamiseen. Yllätysten yllätys, jossain vaiheessa lehtien seasta pilkisti vihreä pallo; verkkomeloni oli tehnyt ensimmäisen vauvelin. Toivottavasti kypsyy hedelmäksi asti.

Ja harvennettuani lisää, kaiken roinan alta löytyi myös munakoisot, joihin oli ilmestynyt nuppuja ja kukkia. Tää on luultavasti aloittelijan tuuria, kun jostain luin, että melonitkin ovat vaativia kasvatettavia.

Ihmiset usein ihmettelee, miten viitsin siemenestä saakka kasvattaa syötäväni. Mielestäni se on juuri se juttu koko hommassa. Näkee alusta saakka miten kaikki kasvaa ja kehittyy. On lopputuloksena sitten yksi meloni tai säkillinen papuja.

Se onnistui sittenkin

Kun touko-kesäkuun vaihteessa aloin siirtämään taimia kasvihuoneeseen niin meinasi itku tulla kun näytti, että esim. ananaskirsikat kuolevat saman tien. Mutta muutaman lehden pudotettuaan ne virkistyivät ja ovat nyt kasvaneet niin suuriksi, että oli pakko siirtää muutama yksilö pihanpuolelle että kaikki mahtuisivat kasvamaan. Pitäisi pärjätä lämpimässä, suojaisassa paikassa ulkonakin. Ja jonkun verran niissä näkyy jo kukkiakin.

Minusta on kiva kokeilla aina jotain erikoisuuksia ja katsoa mitä niistä syntyy vai tuleeko mitään. Henkiinjääneet vesimelonien ja verkkomelonien taimet alkavat hipoa jo kasvihuoneen kattoa ja kukkivat runsaasti. Niiden kohdalla vain pitäisi auttaa pölytyksessä siveltimellä. Mutta aurinkoisella ilmalla ei jaksaa montaakaan minuuttia olla kasvihuoneessa kun jo tuntuu ettei pysty enää kunnolla hengittämään kun siellä on niin kuuma vaikka pitää kattoluukun auki.

Jonkun verran on jo päässyt maistamaan oman maan tuotantoa, lähinnä yrttejä ja perunoita. Ja muutaman vadelmakin on jo kypsynyt. Mansikoita on sen sijaan tullut aika mukavasti. Kun raivasin viime syksynä kasvillisuutta kasvihuoneen tieltä pois, niin kaiken sen nurmikon ja rikkaruohon seasta löytyi hyvin pieniä ja huonosti voivia mansikoita, tai lähinnä muutamia lehtiä. Ajattelin kokeilla, että josko ne vielä lähtivät kasvamaan ja siirsin ne kukkapenkin reunalle. Ja kuinka ollakkaan, olemme niistä muutamasta taimesta saaneet jo kolmisen litraa marjoja ja ovat todella makeita.